Sivut

perjantai 2. joulukuuta 2016

148. Hiljaisuus senkus vain jatkuu

Moikka!
Musta ei ole nyt hetkeen kuulunut taas mitään. Olen nyt yrittänyt selvitellä mun päätä ja jatkaa elämää. Tästä on nyt tasan kuukausi kun sain kuulla että Fina lähtee. Finasta puhuminen ja sen ajatteleminen tekee edelleen kipeää ja ikävä kasvaa päivä päivältä aina enemmän ja enemmän.


Motivaatio ratsastukseen oli aivan nollassa Finan lähdön jälkeen, mutta pikku hiljaa se alkaa palautua. Meni useampi tunti, joka näin jälkeen päin meni oikeasti hyvin, mutta ikävä sai mut itkemään ja ajattelemaan, että kaikki meni taas pieleen.


Motivaatiota ei kauheasti ole ollut mihinkään muuhunkaan. Koulussa on kuitenkin onneksi paljon kavereita ja viihdyn siellä. Blogiin kirjoittaminenkaan ei ole oikein innostanut, mistä olisin edes kirjoittanut?


Nyt olen pari viikkoa mennyt suomipojalla Veetillä ihan molemmissa lajeissa. Se on ollut ihan kiva varsinkin koulussa. Kulkee kivasti pyöreenä ja rentona kaikissa askellajeissa ainakin kunnon alkuverkan jälkeen.


Vaikka Veeti on ihan kiva ratsastaa, ei tämä Finan ikävöinti tule loppumaan varmasti koskaan. Blogi tulee olemaan todennäköisesti hetken ainakin hieman hiljaisempi, mutta kyllä tästä vielä jonain päivänä noustaan, toivottavasti!


-Jenna

lauantai 22. lokakuuta 2016

146. Motivaatio nollassa.

Moikka!
Tiedättekö fiiliksen kun tuntuu, että työmäärä ylittää voimavarat? Kun tuntuu, että stressi ja kiire vaan jyräävät ja työt, jotka kuuluisi tehdä, niitä on vain yksinkertaisesti liikaa. Tuntuu, että työvuori vain jyrää ylitsenne. Mä ainakin tiedän.



Aloittelin lukiota nyt syksyllä elokuussa ihan normaalisti muiden kanssa. Kuitenkin fiilikset jo muutaman ensimmäisen viikon jälkeen olivat hyvin väsyneet. Ei tosiaan tuntunut omalta jutulta.


Joten. Nyt varmasti osa jo arvaileekin, että mistä on kyse. Joo, kyllä. Mä jätin lukion kesken. Mutta mitä mä meinaan tehä sitten? Mihin mä meen opiskelemaan? Aionko pitää välivuoden? Ei, en pidä välivuotta.



Alun perin ajatteli, että menisin oppisopimukseen, mutta siihen tuli yksi suuri este, ettei se sitten onnistunutkaan. Ruvettiin siinä sitten aika urakalla opon kanssa miettimään minne menen, sillä lukion halusin kuitenkin lopettaa. Päädyttiin sitten soittamaan Saarelle jos siellä olisi tilaa. Mulla kävi hyvä tuuri sillä eläinten hoitaja linjalle oli tilaa ja pääsin sitten sinne.


Mun oli tarkoitus mennä jo tiistaina 11.10. Saarelle koe-ajalle, mutta opon omien kiireiden takia se siirtyi perjantaille 14.10. Perjantaina kävin tavallaan vain tutustumassa. Kierrettiin koulualuetta ja tutustuttiin vähän opettajiin ja rakennuksiin sekä käytiin esittäytymässä mun tulevalle ryhmälle.



Syysloma on kuitenkin nyt tällä viikolla (17.-21.10.), joten itse opiskeluun siirtyminen tapahtuu vasta tiistaina 25.10.



Olen kyllä helpottunut kun pääsen lukiosta ja siitä stressistä pois. Silti vähän haikea fiilis kun oikeastaan kaikki mun kaverit jäävät lukioon. Onneksi mulla on Nea mun turvana, vaikka onkin eri linjalla.

Miten muilla lähtenyt koulut käyntiin?

-Jenna










tiistai 18. lokakuuta 2016

145. Mustavalkoista menoa.

Moikka!
Mä olin siis koulukisoissa nyt lauantaina 15.10. ja mä menin kaksi rataa. Helppo C:2 2000 ja Helppo B, K.N.Special 2009. Verkat meni vähän niin ja näin, sillä oma ratsastus tuppasi jäämään taas tosi laiskaksi.

Kuvat on ottanut valmentajani puhelimellaan. Kiitoksen facelle laadusta.

Rata meni kuitenkin ihan kivasti. Fina oli ihan ok rento, ei kyllä missään täydellisessä muodossa tai mitään, mutta kuunteli ja meni reitit niinkuin mä ne ratsastin. C-radasta saatiin prosentteja reilut 67 ja oltiin jaetulla neljännellä sijalla.


Ennen toista rataa mulla oli reilusti aikaa, joten vein Finan hetkeksi talliin, otin kamat pois, laitoin loimen päälle ja annoin vähän heinää. C:n palkintojenjaon jälkeen jäin heti verkkaan. Yritettiin saada mut tekemään töitä edes jollain tasolla, että saataisiin meno paremman näköiseksi. Rata itsessään meni ihan hyvin, toinen laukka vaihtui, tai niin ainakin oletan, mutta muita isompia rikkeitä ei tullut. Rata oli vain hieman epätasainen ja sitä lähdetään nyt treeneissä parantamaan.


Radasta saatiin kuitenkin yllättävän hyvät prosentit, nimittäin huimat 61%. Luokassa oli kuitenkin tosi hienoja ratsukoita, joten meidän tulos ei yltänyt palkinnoille asti. Nyt vain lisää treeniä ja kohti uusia kisoja.

Mua harmittaa tosi paljon etten saanut mun ratoja videolle, eikä kukaan ollut edes pahemmin ottamassa kuvia. Valmentajani nappasi pari kuvaa verkasta ja palkintojenjaosta.

 
-Jenna




perjantai 14. lokakuuta 2016

144. Ikävä

Moikka!
Tuli tuossa selailtua vanhoja kuvia, tai no vahoja ja vanhoja. Katselin siis viime vuoden kuvia lähinnä Ressusta. Ja iskihän siinä pieni ikäväkin. Vaikka en tämän hetkiseen tilanteeseen tahtoisi mitään muutosta, enkä haluaisi Ressua kyllä itselleni takaisin, opetti se silti mulle ihan äärettömän paljon ja tottakai mulla on sitä ihan kamala ikävä.


Ajattelinkin laittaa nyt muutamia kuvia viime vuodelta, kuvia en kuitenkaan valinnut niillä kriteereillä kuin yleensä, eli että molemmat näyttää hyvältä ja ollaan viimeisen päälle edutuskelpoisia. Vaan valitin ne kuvat joista mielestäni näkyy parhaiten se onnellisuus. Jos ei muuta fiksua syytä tälle postaukselle ole niin sovitaan, että mä vain virkistän mun muistia. Ja onhan nää kuvat aika söpöjä, eiks nii?


































Kertokaa toki mitä mieltä olitte tällaisesta enemmän kuvapainotteisesta postauksesta ja mikä oli teidän lemppari kuva?

-Jenna